Hawansuyu

Michiq

Qamqa iskay pachak kaqchalla uywakunatam qawanki.
Ñuqaqa sapanka imayna asikusqantapas riqsinim.
Aw, asikunkum.
Kunkankuta wayrawan tupaykachispam tusunku.

Sallqa purun urqukunapim
chunniq qaqchu ñankunapim
sapa punchaw kuskalla puriniku
sichus paykuna sichus ñuqa umallini.

Tayta Sebastian Bach llaki takichankunahinam
chiqirikunku…
Hukpi utqayllaña hukpiñataq hawkalla
chisinkuykunankama.

Chay punchaw chayamuptin,
Pachamamata añanchaykuspay
uywachallayta añanchaykuspay
kunkanta kuchuykusaq.
Manam yawarnintapas usuchisaqchu…

Ñuqallanchikmi kay kamachinakuyta riqsinchik.
Ñuqachallanchikmi pi kasqanchikta yachakunchik
chaywan waqakuykuspapas kusirikunchik.

Chunninq purunkunapim
ñuqa michiq kani.

Mitmaqpa musquynin

Hawa runaraykum astawan kikiyki kawaq, payraykum qampas hawaruna kasqaykita rikukuykunki.
Edmond Jabès

Huk llaqtaman mitmayqa,
huk simiman hapipakuspa
yapamanta paqarispa rimay qallaykuymi.
Chaynaspapas, astawan mama simiman
astawan ayllu llaqtaman sunquchakuymi.

“Yuyayniy tuta utiruptin
qam kasqaytahina
ñuqa kasqaykitahina
rikchapakuwan.”

Hinaptin makiykiwan haywakuni.
Hinaptin makillaywan chaskikunki.
Huk llakilla, huk pinqaylla, huk runalla.
Chaypis takiyman wischukuykunchik:
“Vidallay vida
suertellay suerte…
Kristal vasuchahina
chullalla vida…
Kristal vasuchahina
chullalla suerte…”

Qichqa

Upallallam uraykurqani, qarkasqa pata-patapi urmaykurqani, wichiykurqani.
Ñawiyta kicharitpiy, Aliphta qawarqani. (Jorge Luis Borges)

Kanmi huk pata
chaymantam kawsay qawachikun.
Manam chayqa kuchupichu, altupim.
Chaypim tupan llapa ima riqsisqanchik
ima musyasqanchikpas.
Sutinmi qichqa.

Chaypim yachaqkuna
yuyay maskaqkunapas
sayanku.
Chaypim chiqaq tarikun.

Chaymantam quchapas qucha
chaymantam urqupas urqu
chaypipunim pachapas pacha.

Iskay Qucha

Huk wachwa urqumanta pawan
yanantin.
Sunquypiñataq, lasta.

Iskay wachwam
qucha ukunpi.
Musquyniypiñataq:
“atiparuwankum”
qillqaykunki.

Wachwakuna uñankunata
rapran ukunpi apanku,
pakaspalla.
Qillqanayawanmanñachus?

Hukmanyasqa wayrata musyaspa
yuraq-yanalla
pawaykachankunku.

Kay law qucha patanpiñataq
harawiykunallaña,
yupinkunahinas
allimanta
chin kan qa.

Chinkana

Car il faut s’amuser, continua le marquis, il n’y a que cela de réel dans la vie1
(Le rouge et le noir, Stendhal)

Chinkana machaykunaman riq.
Mana riqsisqa ñankunaman
atipakuq!
Mana qasilla kaq
kita!
Mana takyay atiq
sallqa!
Millay!

1Kusikunanchikmi, qatiykachin marqkisqa, chayllam chiqaq kay pachapiqa.
(Pukawan yana, Stendhal)

Ritamitay

    Ritamitay ritamitay
    mayu patapi wiñaq ritamitay,
    qaqa patapi t’ikaq ritamitay,
k’aspi chakicha kakuspaqa qasamanta ayqiriwaq,
t’ikachaykita pakakuwaq,
puka uyacha purikuwaq.

    Ritamitay-ritamitay,
    mayu patapi wiñaq ritamitay,
    qaqa patapi t’ikaq ritamitay,
yana ñawicha kakuspaqa,
pirlay pirlayta waqakuwaq,
«chilinnn-chilinnn» sut’uykunman,
urpi-yananchis yachaykunman,
urpi-yananchis sabiykunman,
warmiq llakikusqachanta,
warmiq waqakusqachanta.

    Ritamitay-ritamitay,
    mayu patapi t’ikaq ritamitay,
    qaqa patapi t’ikaq ritamitay,
qhantu simicha kakuspaqa,
imataraq rimakuswan,
vidachanchismanta parlakuswan,
    pillan t’ipin t’ikanchista,
    mayllan ñaqin rurunchista,
chaykunata rimakuswan,
chaykunata parlakuswan.

Kacharpariychay

Yaw yaw ritamita
waqankichus ima,
ama waqaspalla,
chhurchunayukusun,
hampinayukusun.

Yaw yaw ritamita,
ñaqinkichus ima,
ama ñaq’ispalla
suqunanaykusun,
hampinayukusun.

Yaw yaw ritamita
ñaqinkichus ima,
ama ñaq’inpalla,
t’ikariykusunchis,
sunqu nanaytaraq
q’apariykusunchis,
ratama ritamitay.