Mitmaqpa musquynin
Huk llaqtaman mitmayqa,
huk simiman hapipakuspa
yapamanta paqarispa rimay qallaykuymi.
Chaynaspapas, astawan mama simiman
astawan ayllu llaqtaman sunquchakuymi.
“Yuyayniy tuta utiruptin
qam kasqaytahina
ñuqa kasqaykitahina
rikchapakuwan.”
Hinaptin makiykiwan haywakuni.
Hinaptin makillaywan chaskikunki.
Huk llakilla, huk pinqaylla, huk runalla.
Chaypis takiyman wischukuykunchik:
“Vidallay vida
suertellay suerte…
Kristal vasuchahina
chullalla vida…
Kristal vasuchahina
chullalla suerte…”
Musquy
Chirikuq wasi punkupi
qamya tantata mikuchkaspaymi
warmallaraq kaspay
churmichawaq musquyta yuyarirqani:
“Mayu… yuraq pusuquykihina
muyurispa muyurispa
qanwan kuskalla chinkakuyman…
Wayra… yanayasqa alambrehina
sukarispa sukarispa
yupillaypas ripukunman…”
“Beee! Beeee! Beeee!”
Wakchaschay chitaschay:
Wakcha kananchiktaqa
manamá yachakurqanchikchu.
Anchuykamuy asuykamuy
qanwanqa tantapas icha miskinman.
“Beee! Beeee! Beeee!”
Wakchaschay chitaschay:
Tinyachallaypa sunqunpas
kunanqa rumiyarqunñam…
Qipa urqukunapipas
ritisqa ñanllañam waqapakuchkan.
Puriq
Chayna purisqaypim
saykusqa…
Qunqaymanta
sapallay kasqayta unanchakuykuni.
Llaqtaymanta sapay
aylluymanta sapay
mama simiymanta sapallay.
“Pachaqa awqamanmi tikrakunman
sichus llapa ima riqsisqanchik
chinkaptin” ukuypaq nini.
Hinaptin huk llampu sunqu
quñi pukruchuta qawaykachiwan…
Chaypis ñakayniyta samaykachiyman.
T’ikha Takiy / Canto a las flores
Malwa saphi malwa saphi
munasqay luma wasapi
Raíz de malva, raíz de malva
mi amado vaga por cerros vacíos
Juch´uy nuqa kaxti
intipis phawarin
kunan wiñapuxtin
intipis pakaykun
Cuando era niña
el sol subía
ahora que me acerco al fin
el sol baja
Phuyu phuyumuchhan wayrawan jamuchhan
runa jamuchhan kuyay kuyay jamuchhan
Las nubes se asoman, el viento sopla
las personas vienen, de pena vienen
Parawan suxrawan jamuchhan
qanrayku jina jamuchhan
Con lluvia viene, con viento viene
por ti así vienen
Silisti mayu pukara pampa
noqa purimuni qanta mask´aspa
Por el río azul, por la pampa de Pukara
En busca de ti caminaré
Kay chikaymanta chikaylla purinki
kay karumanta ama munankichu
Por estas cercanías has de llegar
por esas lejanías no has de querer ir
Ima munaspa qhipay purinki
nuqata qanta maskaspa
¿Qué queriendo llegaste por mi detrás?
… y yo en busca de ti
Uraymayuntachus risax
wichay mayuntachus risax
mayllapichus taripallasqayki
Iré por el río de abajo
Iré por el río de arriba
¿Dónde te encontraré?
Ururu pampa richhaspa
Bolivia mask´aspa
Dalias t´ikasta pallaspa
Waqaspa purini
Caminando por las pampas de Oruro
buscando Bolivia,
Recogiendo flores de dalia
Llorando siempre he caminado
Llijllitayta chinkachikurqani
Ururumanta kunan ripuchhani
Me estoy yendo de Oruro
Perdido mi aguayo
No hay razón para quedarme
Kuntursituy altu phawa
Yurax chalinita wataykusqa
illimani limantachus phawachhanki
Mayllapitax purichhanki
El cóndor que vuela por las alturas
Con su chalina blanca amarrada
Pasando por el cerro Illimani
¿a dónde siempre estará yendo?
Qanllachu nuqapax
Nuqachu qanllapax
Kayjina waqanaypax
Tú serás para mí
Yo seré para ti
Para estar siempre juntos
…llorando
Suwasqayki pusasqayki
Sunqa ukunta pusasqayki
Te voy a robar
te voy a llevar
Para dentro de mi corazón
Te voy a llevar