K’intu Tapuy
Ma
ma
llay,
Kukallay,
Qhun qurisqa Ch’ill
misqapu wan; Iskay Makiy
wan Qan manta Hap’i payukus
paymi; Ta wantinsuyuq Apunkuna
man Phuku rispa, Ch’uya Sunquywan
Waqharishay ki, Tapurishayki. Kikillanta
Willarikuway, Mamallay, Willka Lap’i. May
qin T’ikatataq Kunanri Aqllarisaq? Nuqaqa
Munani, Chiripipas Wayrapipas, Llantuypa
Puka Lastrunta Qatispa Purillaqtam. Apu
Wamankunaq Rimayñinmi Kanki. Machuyku
naq Akunan, Kawsay Lap’i, Hanpi Lap’i.
Sut’intapuni Willariway, Kukallay,
Mamallay. Rimayñiykimantan Llapa
Kawsayñiy Hap’ipakun. Q’apay
ñiykiwan, Q’umir Uyaykiwan
puni, Ñiway: Pay T’ikatan
Apukuna Qanpaq
Aqllaran Ñispa.
Mamallay,
Kuka
llay!
Ma
ma
llay,
Kukallay,
Qhun qurisqa Ch’ill
misqapu wan; Iskay Makiy
wan Qan manta Hap’i payukus
paymi; Ta wantinsuyuq Apunkuna
man Phuku rispa, Ch’uya Sunquywan
Waqharishay ki, Tapurishayki. Kikillanta
Willarikuway, Mamallay, Willka Lap’i. May
qin T’ikatataq Kunanri Aqllarisaq? Nuqaqa
Munani, Chiripipas Wayrapipas, Llantuypa
Puka Lastrunta Qatispa Purillaqtam. Apu
Wamankunaq Rimayñinmi Kanki. Machuyku
naq Akunan, Kawsay Lap’i, Hanpi Lap’i.
Sut’intapuni Willariway, Kukallay,
Mamallay. Rimayñiykimantan Llapa
Kawsayñiy Hap’ipakun. Q’apay
ñiykiwan, Q’umir Uyaykiwan
puni, Ñiway: Pay T’ikatan
Apukuna Qanpaq
Aqllaran Ñispa.
Mamallay,
Kuka
llay!
Kallanpa
Pachakutipaq e-mail 2
Aqupampa nuwilanrayku
Ruwashaykiku
Ancha suyasqa PA CHA KU TIQ, nuqayku, hawayñiykikuna, usqay kutimunaykita sunquykuwan watuspa, tiqsi muyuq llapa suyunkunaman t’akarikuyku. Ichaqa, chay karu llaqtakunapiña kaspapas, kunputadurapiña qillqaspapas, rimasqaykitan, huk rimaykunawan kuskata parlashayku, mana p’inqakuspalla rimakushayku. Hatun Plasakunapi, hanaq pacha hasp’iq wasikunapi, runa hunt’a hatun k’iqllukunapipas, misk’itapuni rimakushayku, wawaykuwan yanaykuwan. Uniwirsidadkunapipas, simiykita yachayñiykitawan mast’arishayku, yachachishayku. Huk hanaq pachakunapi mana riksisqa ima kawsaqkunatapas, Voyaguer muyuchapi, qhiswa siminchispi ñan napayukuykuña. Takinchiskunapas yutubirpiñam aswantaraq tiqsi muyuta tusuchishan. Ñan hatun willakuy nuwilatapas qillqaruykuña simillanchispi. Apullay, chayta willarikuyki sunquyki
Shaynatan nuqayku, hawayñiykikuna, llapallaykupuni, kutimunaykita qallarishayku. Kay qullqillawan kawsaytapas, runaq ch’uya munaywanmi wiñaypaq siq’upusaqku. Pachamamawan allinlla kawsaywanmi, kapitalismuq kawsay wañuchisqanta kaqmanta kawsarichisaqku, munayllawan ñuqanchispa runakunaq wayllukuyllawan. Arí shaynapunim kanqa. Saminchawallaykuya, kuraq apullay. Kawsaq sansa samayñiykiwan allinta kallpachawayku, ruwakunaykita tukunaykupaq. Hatun Pachakuti, ñuqaykun ruwashaykikuqa manam hukkunachu. Qillqaywan runata qispichishayku, manaña pipas tayta mamanchista kallikunapi saruchananpaq; manaña pipas wawqipananchispa allpanta, ununta, sach’anta, qurinta, qullqinta, antantawan qichunanpaq; manaña pipas p’inqay ñawiwan qhawawasunanpaq, nuqaykun ruwashaykiku, PACHAKUTIY, kunanqa qispiymanmi kutirishanki. Kunanqa llallishanchismi wiñaypaq wiñayllapaq, ancha suyasqa PA CHA KU TIQ.
Pastear ovejas no es sólo perseguir estrellas
Nuestras ovejitas son
granos de amaranto esparcidos en tu corazón
estrellas que brillan en tu regazo.
En el campo azul neblinoso
cerca de la laguna doriplateada
descendidas del cielo
están pastando
cual vaho, cual viento.
Nuestros sueños son ilusorios…
Pastear ovejas en tierras lejanas
es más que perseguir estrellas.
Pastor
Tú no ves más que doscientos animales idénticos.
Yo conozco inclusive sus maneras de reírse.
Sí, se ríen.
Entrelazan sus pescuezos con el viento y danzan.
En las inhóspitas y desoladas montañas
en los caminos silenciosos y foscos
cotidianamente juntos caminamos
a veces ellos, a veces yo, lideramos la marcha.
Como los cánticos dolientes de Sebastián Bach
se dispersan…
Unas veces raudos y otras, calmos
hasta que sobre nosotros desciende la noche.
Cuando llegue el día establecido
a la madre tierra expresaré mis reconocimientos
a mi animalillo, mis gratitudes
y lo degollaré.
No desperdiciaré, una gota de su sangre…
Tan solo nosotros conocemos este mandato recíproco.
Tan solo nosotros sabemos quiénes somos
y aunque lloremos con esto, nos regocijamos un poco.
En las silenciosas dehesas,
yo soy el pastor.
Si pues sipas
Patibamba urayninpi
Huambarqa chutarayachkan
Mana Adelaininta
Aqawasipi aypayta atispa
Imarayku si pues sipas
Siminta
Maski tinaja qayllanpi harawiq kananta
Chakichinki
Wayra umalla rumi patanpi
Llunlullaña
Loqlollaña rimaykustin
Mana uma poesia
Mana runa
Unay uno
Iskay yaku
Qakuchi niñacha
Chicharunniykita munachkani
Chay chaykita
Wankarani kachichayoq
Kachi kachicha
Gustupaqa aswan katillanoman tiqraykusun
ima simipipas
Upallalla
Llullu llullucha
Wayqokunapi takipakuq
Takierto nispalla
Awer niway
Aysariway
Wakachuta
Pikichaki
Tunas qayta
Leche timpu
Waytapallana
hanay orqupi ruwachanki
Viajero
Camino caminas caminamos…
en el mundo terrenal
hemos nacido para caminar.
Hemos comenzado a transitar
desde nuestra lágrima primigenia
en el grito del ardiente fuego
en los brotes del canto de nuestro sueño.
Caminemos, aún caminemos.
El día de nuestro reposo…
A la orilla del mar
sólo nos espera la arena.
Waqankicha
W
a
qa
nki
cha Wa
qankicha
Waqanayta
chu Munallan
ki Waqanallayta
Munaspachu Ripuy
Pasaywan Siq’uwan
ki. Ripuspaqa Ripu
llayña Pasaspaqa
Pasakapuy K’anka Manaraq
Takishaqtin Wayracha Hina Mana
Rikuylla. Wayq’ukunapi Yawar
Ch’unqacha Q’asakunapi Q’umir
Muñacha, Sunqunanayta Thanirachiway
Chiqaq Munaywan Hampirukuway.
Thanirachiw ankipuni Chayqa
Hanpiruwan kipuni Chayqa
Qanllap aqsi Way
llukuy ñiyqa
Wiñ Mun
ay ay
lla ku
pu say
ni ki
s
