love/intimacy

Sipaspa Munaynin

Munasqay chayamuchkan
k’achata p’achallikusaq
yuraq mankhanchaywan
puka pulliraywan
q’umir mantachaywan,
iskay yana sap’anaywan.

¡Qhawariway má!
Phuchkajina muyuchkani
t’ikajina phanchachkani
qampaq munasqay t’ikanchakuchkani.

¡Paqtataq lluqalla llullarikuwankiman!
¡Paqtataq lluqalla waqarichiwankiman!
Amalla sunquyta phutirichinkichu
Amalla simiyta jayayachinkichu
¡Qhawariy má! Kusisqa kachkani
Munayniyta wiñaypaq jaywasqayki.

Simi

My words cannot conjure the things you do
my idle tongue
writes towards a vanishing

My words cannot enclose all that you are
a trembling of thorns
absolutes exist nowhere

My words are no match for your retreat
give voice to my affliction
say fire

Leave It Now Mamaku

So you’re washing once again mamaku, dear mother?
it’s raining now, don’t wash now
there’s water enough
and dirty clothing enough
for your sorrows,
and some days without rain.

Stop washing more clothes mamaku
stop scouring against that rock,
it doesn’t hold your sadness
stop hurting your hands mamaku
these clothes are just¬ dirty tatters,
not my punishment.

Leave it now mamaku,
I beg you
let your tears transform into foamy water
and this wretchedness in the air pursues me
relentlessly
Stop twisting those clothes, no more wringing,
it does no good.
these waters cannot free you from your pain.

Leave it now, leave that timeworn rock
it cannot speak,
leave its pores to guard you laments
speak no more to it.
Leave it now mamaku, for the rain carries on.

Ritamitay

    Ritamitay ritamitay
    mayu patapi wiñaq ritamitay,
    qaqa patapi t’ikaq ritamitay,
k’aspi chakicha kakuspaqa qasamanta ayqiriwaq,
t’ikachaykita pakakuwaq,
puka uyacha purikuwaq.

    Ritamitay-ritamitay,
    mayu patapi wiñaq ritamitay,
    qaqa patapi t’ikaq ritamitay,
yana ñawicha kakuspaqa,
pirlay pirlayta waqakuwaq,
«chilinnn-chilinnn» sut’uykunman,
urpi-yananchis yachaykunman,
urpi-yananchis sabiykunman,
warmiq llakikusqachanta,
warmiq waqakusqachanta.

    Ritamitay-ritamitay,
    mayu patapi t’ikaq ritamitay,
    qaqa patapi t’ikaq ritamitay,
qhantu simicha kakuspaqa,
imataraq rimakuswan,
vidachanchismanta parlakuswan,
    pillan t’ipin t’ikanchista,
    mayllan ñaqin rurunchista,
chaykunata rimakuswan,
chaykunata parlakuswan.

Kacharpariychay

Yaw yaw ritamita
waqankichus ima,
ama waqaspalla,
chhurchunayukusun,
hampinayukusun.

Yaw yaw ritamita,
ñaqinkichus ima,
ama ñaq’ispalla
suqunanaykusun,
hampinayukusun.

Yaw yaw ritamita
ñaqinkichus ima,
ama ñaq’inpalla,
t’ikariykusunchis,
sunqu nanaytaraq
q’apariykusunchis,
ratama ritamitay.

Chukllachallay

Chukllachaypa
taksachalla punkuchan
chullachalla kusillaki kamaqchan
chay kusillakicham
allichallamanta
pakapachalla
rikran mastarisqa yaykumuspam
tullpa patapi wiñay suyaq
kuyakuyta muchaykun

Ninanchikta
rawrarichimusun
muspaq qusñiqa
mana musyayllam
tutawan kuchka
wanpunqa

Manaya tariwasunchu

Killa mastarikuy pachapich
Kutimuy nanayta usiachisun
imaynaraq
ichaya ultima visllaña.

Qasquypin
huñukuykunqa
sunquchallaykiq kuyakuynin
pacha paqariytataq
ripuypataman purisaq

Icharaq kutimuyta
atiyman
ichallaraq.

Elogio de una lengua nativa en la lengua dominante (Garcilaso Inca revisited)

No con los ojos, con los labios en el pezón henchido
te fui prefijando, lengua madre
en la leche, en la boca, en el oído

No en los libros, en el seno materno te hallé
No en la rígida letra, en los sonidos, lengua oral
toda oídos

Ahora riges mi voz, mi oído
río Ene

mi honda caja de resonancia
acata
la leve penumbra cuando comparece

(lactancia materna)

tañido cósmico con el que llega la luz del alba

¡wak!

la exhalación de los bosques neblinosos

todo vibra en el universo

Un ciervo marca su territorio en las nacientes de un río
su pisada en el barro
salto de agua

se cumple en la boca de un niño andino

la intensidad del sol de mediodía, su ardor que refulge ¡k’an!

Indios, mestizos, criollos

es como tener
una oreja más

No en los diccionarios, en el firmamento sereno
resplandece ¡ch’ak!
el lucero del amanecer

la tranquilidad discurre thak

(estado del Buda)

Lengua de músicas aglutinantes

jilguero consorte / canario flauta

consonante vibrante bilabial continuativa
fricativa alveolar aspirada
oclusiva palatal sonora

concha acústica
fuelle
de las sibilantes ensordecidas
alineamiento de sonidos en mi garganta

yo escribo lo que mamé en la leche
y vi y oí
a mis mayores

Lengua madre / lengua útero
sufijos que se enciman

vástagos y rebrotes
en lo alto del paladar

hijuelos clan
(3er Ayllu, Hanan Cusco)

una palabra traba Tiempo y Espacio
otra, sujeta el sol

enseñar, aprender tienen la misma raíz
yacha
nacer, amanecer es lo mismo

Sik’isqa Súmaq Raphi

Tayta inti q’ello
q’ellunmanta tutayaypi
tikrakushiaqtinmi
wayrata mañakurqani
kutimunaykama sutiyki
waqaychananpaq

Tutayaq ñankunatan
hasp’irqani
qanta mashkaspay.
utuskurunapas
qaparimuspanmi
nimuwaran
manan rikunichu.
Manan hayk’aqpas
rikunichu nispa

K’irisqa puriyniytaqmi
salqa puriq chakiyta
churarqan q’alay q’alay
panpaman
manchakuy
sasachakuykunapi
urmanankama

Manaña tukukuq
llakiytaqmi kallpaytapas
tutayachiran.
Kikin hanaq pachapi
yupin saqeq yarqhatapas
hasp’ispaymi
purirqkani qanta
mashkaspay,
saphiykimanta sik’isqa
sumaq raphi.

Chiri paraq rit’inta
aparikuspaytaqmi
lluqsirqani intiwan
kushka. Ichaqa lliwmi
¡Chaniq ch’in!

Tuparqanin chunka,
pachak, waranqa ñoqa
hina puriqkuna
ch’uspanpi upallachisqa
qoqawnin apashaqwan.

Ch’usaqmi ñankuna
pachapas chinkarunmi

Warma weqeywan
qarpasqay purun
t’ikatan mashkashiani
rap’ichanpi kallpaykita
ñoqaq kallapaytawan
churaykuspa
sut’illanta qanta
nimunaypaq:
¡Tarisqaykin!
Wañunaykama
mashkaspapas
¡Tarirusqaykipunin!

Pakasqa Ñan

Illariypa qawariyninmi
ñawpa kawsayta ullqayrispa
sumaq uyakunata ruwarichin,
munay luych’uchakunataqmi
kharu ñankunapi tarikuspa
kusi kusisqa pitwikachanku.

Ancha munanakuymi
tunas sachaq pachanpi rukupayukuspa
paraq munayninta allwirichin,
urpiq kusikuynintaqmi
pakasqa ñankunapi
kusi kawsayta tarpurin.

Shaynan munanakuyqa, wiñay taki
pukaykusqa phuyukunaq ruphaq rimariynin
wiñay pachaq kallpachakuynin
kapulihina yana ñawichakuna
pisunaypa maki rikranpi
chiri wayraq wiqinkuna.

Shaynan wayllunakuyqa, sumaq wayta
waylla ichuq ch’uya sukariynin
yuraq amanqaykunaq kusikuynin
k’uychiq chukchan
rit’i urquq qasqunpi
purun t’ikaq q’apariynin.

Shaynan wayllunakuyqa, killa k’anchariycha
q’intiq wiñay musquynin
shullaq llanpu uyan
chiqnisqa musquykunapa yuyariynin
pachaq ukhu sunqunpi
upallaypa phiña phiña qapariynin.