melancholia

Mitmaqpa musquynin

Hawa runaraykum astawan kikiyki kawaq, payraykum qampas hawaruna kasqaykita rikukuykunki.
Edmond Jabès

Huk llaqtaman mitmayqa,
huk simiman hapipakuspa
yapamanta paqarispa rimay qallaykuymi.
Chaynaspapas, astawan mama simiman
astawan ayllu llaqtaman sunquchakuymi.

“Yuyayniy tuta utiruptin
qam kasqaytahina
ñuqa kasqaykitahina
rikchapakuwan.”

Hinaptin makiykiwan haywakuni.
Hinaptin makillaywan chaskikunki.
Huk llakilla, huk pinqaylla, huk runalla.
Chaypis takiyman wischukuykunchik:
“Vidallay vida
suertellay suerte…
Kristal vasuchahina
chullalla vida…
Kristal vasuchahina
chullalla suerte…”

Puriq

Chayna purisqaypim
saykusqa…
Qunqaymanta
sapallay kasqayta unanchakuykuni.
Llaqtaymanta sapay
aylluymanta sapay
mama simiymanta sapallay.

“Pachaqa awqamanmi tikrakunman
sichus llapa ima riqsisqanchik
chinkaptin” ukuypaq nini.

Hinaptin huk llampu sunqu
quñi pukruchuta qawaykachiwan…
Chaypis ñakayniyta samaykachiyman.

Ritamitay

    Ritamitay ritamitay
    mayu patapi wiñaq ritamitay,
    qaqa patapi t’ikaq ritamitay,
k’aspi chakicha kakuspaqa qasamanta ayqiriwaq,
t’ikachaykita pakakuwaq,
puka uyacha purikuwaq.

    Ritamitay-ritamitay,
    mayu patapi wiñaq ritamitay,
    qaqa patapi t’ikaq ritamitay,
yana ñawicha kakuspaqa,
pirlay pirlayta waqakuwaq,
«chilinnn-chilinnn» sut’uykunman,
urpi-yananchis yachaykunman,
urpi-yananchis sabiykunman,
warmiq llakikusqachanta,
warmiq waqakusqachanta.

    Ritamitay-ritamitay,
    mayu patapi t’ikaq ritamitay,
    qaqa patapi t’ikaq ritamitay,
qhantu simicha kakuspaqa,
imataraq rimakuswan,
vidachanchismanta parlakuswan,
    pillan t’ipin t’ikanchista,
    mayllan ñaqin rurunchista,
chaykunata rimakuswan,
chaykunata parlakuswan.

Kacharpariychay

Yaw yaw ritamita
waqankichus ima,
ama waqaspalla,
chhurchunayukusun,
hampinayukusun.

Yaw yaw ritamita,
ñaqinkichus ima,
ama ñaq’ispalla
suqunanaykusun,
hampinayukusun.

Yaw yaw ritamita
ñaqinkichus ima,
ama ñaq’inpalla,
t’ikariykusunchis,
sunqu nanaytaraq
q’apariykusunchis,
ratama ritamitay.

Sik’isqa Súmaq Raphi

Tayta inti q’ello
q’ellunmanta tutayaypi
tikrakushiaqtinmi
wayrata mañakurqani
kutimunaykama sutiyki
waqaychananpaq

Tutayaq ñankunatan
hasp’irqani
qanta mashkaspay.
utuskurunapas
qaparimuspanmi
nimuwaran
manan rikunichu.
Manan hayk’aqpas
rikunichu nispa

K’irisqa puriyniytaqmi
salqa puriq chakiyta
churarqan q’alay q’alay
panpaman
manchakuy
sasachakuykunapi
urmanankama

Manaña tukukuq
llakiytaqmi kallpaytapas
tutayachiran.
Kikin hanaq pachapi
yupin saqeq yarqhatapas
hasp’ispaymi
purirqkani qanta
mashkaspay,
saphiykimanta sik’isqa
sumaq raphi.

Chiri paraq rit’inta
aparikuspaytaqmi
lluqsirqani intiwan
kushka. Ichaqa lliwmi
¡Chaniq ch’in!

Tuparqanin chunka,
pachak, waranqa ñoqa
hina puriqkuna
ch’uspanpi upallachisqa
qoqawnin apashaqwan.

Ch’usaqmi ñankuna
pachapas chinkarunmi

Warma weqeywan
qarpasqay purun
t’ikatan mashkashiani
rap’ichanpi kallpaykita
ñoqaq kallapaytawan
churaykuspa
sut’illanta qanta
nimunaypaq:
¡Tarisqaykin!
Wañunaykama
mashkaspapas
¡Tarirusqaykipunin!

The Train, its Wailing

I hear the wailing, the train
approaches from far away
honeyed dreams
tormented
carrying me instead to
serpentine, scabrous tracks

Deep in the night, the wailing
vanishes
only the song of the river who speaks
with her seething lashes
like blows that fall upon the soul
come to whisper, relating plunges foretold

Like the very cries of Time
I hear the echoes, the breaths
of my affliction
I search for a path to take flight
to cast off these fetters,
tying me to the void.

Where might I find a love
to hold me fast?